Skip to main content

Vuosi 2020 paketissa ja ajatuksia vuodelle 2021

 

Kolme tonnia matkaa ja satanen verttiä



Haastava vuosi on viimein paketissa. Ei ainuttakaan kisaa käytynä, kun jouduin jättämäään Espoon Rantamaratonin väliin, ja muut kisat korona jyräsi alleen.

Positiivisessa vaakakupissa kuukauden verttiennätys maaliskuussa ja marrasputkessa kuukauden kilsaennätys. Todella harmi,ettei erityisesti maaliskuun mäkikuntoa päässyt mittaamana kisoissa ja hyvin huomaa, että motivaatio mäkiramppaamiseen mureni, kun kisat peruuntuivat.

Ensi vuodelle kokonaissuunnitelmana on jättää kilometritavoitteet pois ja tuoda fillari mukaan kuvioihin kesällä. Tänä vuonna fillarointia oli ennätyksellisen vähän, 20 kilometriä (!). Ehkäpä Frisbeegolf ja uusi auto olivat suurimpia aikasyöppöjä. En tehnyt myöskään vuotuista fillarimatkaa mökille, jonka ensi vuonna kyllä teen, jos ei ihmeitä satu.

Lyhyen tähtäimen suunnitelma on ottaa punttisali tai ainakin lihaskuntoa vähintään kolmena päivänä viikossa, sekä käydä urheiluhierojalla,, kun vasen reisi on ihan tötteröllä. Senkin takia pidän tietoisesti pari viikkoa juoksutaukoa. 

Kisoista. Ilmoittautuminen on kunnossa Mont Blancin maralle kesäkuulle. Lokauussa järjestettävään Ultra Pirineu-tapahtumaan kaiken järjen mukaan osallistumisoikeus on taattu, kun tänä vuonna tuo jäi väliin. Yllätysvetona keväälle pidän silmät ja korvat auki ja osallistun mahdollisesti yhteen kisaan, jos tilanne on kunnossa. Siitä lisää lähempänä. 

Comments

Popular posts from this blog

Transgrancanaria Classic (126 km, noin 6500 D+) Never again, yeah right

Meidän jengi Gran Canarian katolla Pilvien seasta löytyvät kuninkaanportaat Täydellinen auringonlasku Raapustelin kovan treeniohjelman päälle kaikenlaista joutavaa. Ihan oikea treenejä heikentävä juttu mulle tuntuu olevan kylmä ja pöpperöinen maaston pinta kotisuomessa. Lopputuloksena lantion seudulla inhottava kipu toimii kuin vilkku päällä. Vuorottelee vasemman ja oikean kankun kanssa. Pohjalle on kertynyt muutama ihan ookoo treeni, muttei lähestulkoon sellaista määrää jota ajattelin. Näinpä skaalaan tavoitteita alaspäin. Rima pysyy paikallaan kun riman alittaa, totesi Juice aikoinaan. Mä tavoittelen maaliin ja jos pystyn hölkkäämään rennosti kuninkaanportaat alas, niin papukaijamerkki heijastettakoon taivaalle! Jotain kämmiä täytyy aina tehdä valmisteluissa. Tällä kertaa en tajunnut ottaa passia mukaan numerolapun hakureissulle. Kuin ihmeen kaupalla löysin kuvan ajokortistani pilvestä ja toimihenkilö luovutti kisakamat ilman ylimääräistä ketunlenkkiä hotellilla. Bueno! Kivaa sen sij

polkujuoksuleiri Ehrwald Garmisch Füssen (30.8 - 6.9)

Matkakertomus reilun sadan kilometrin vuorijuoksuleiriltä Ehrwald on tosi nätti pikkukylä vuorien sylissä Itävallassa. Meidän reissun taika tapahtuu vehreiden niittyjen sijaan vuorilla. Saksan korkein vuori, Zugspitze odottaa valloittamistaan pari kilometriä korkeammalla laaksosta. Meidän nelikko Tomi, Santtu, Max ja mä yövymme hienossa hotellissa, Pure. Siistit vuoteet ja hiljainen atmosfääri ei siivitä meitä hyvään yöuneen. Vuorikuume on vähän sellainen vaiva.  Ensimmäinen päivä  Tämä ei kuitenkaan menoa estä, vaan tukevan aamupalan jälkeen seikkailu alkaa helpolla laskettelurinteen huoltotien sauvomisella kohti korkeuksia. Yllättävän varhaisessa vaiheessa juttujen taso muuttuu ala-arvoiseksi, jossa ei sinänsä ole uutta pilvettömältä taivaalta paahtavan auringon alla.  Tähän kohtaan mainitsen, että meillä kävi todella hyvä tuuri kelien suhteen. Aurinkoista ja ajoittain hikeätiristävän kuumaa! Aurinkorasvaa ei kannata unohtaa tai saa punahehkuisen niskan. Nimimerkki kokemu

Chianti ultra trail 21.3. - 24.3 (104km, 4km D+)

Max sai ikuistettua ihan nätin aamunkoin Matkakertomus eli pojat lähtee Raddalle. Tämä ei ole kirotusvire, vaan pelipaikka sijaitsee Toscanan viinilaaksossa Radda-nimisessä kylässä. Helsinki-Vantaalla tekemiseen luo tunnelmaa Espresso Housen kausituote Tea Latte Honeycomb normaalikokoisena. Aikamoinen ämpäri parfymoitua juomaa voi olla se juttu, muttei mun juttu. Mutta hei. Mehän emme märise, vaan lähestymme asioita positiivisen kautta, kauniin räntäsateisen kelin innoittamana. Juoman huumaava tuoksu houkuttelee mieleen kesän ja kärpäset. Annetaan siis ajan kulua, ja katsotaan löytyykö tarinasta viittauksia näihin ajatuksiin tuonnempana.  Kuuntelen koneessa Emmi Itärannan kirjaa Kuupäivän kirjeet. Sol. Jos kuuntelet tämän mielestäni kiinnostavan kirjan, ymmärrät viittauksen tai ehkä et. Voihan olla, että pidät tätä tekotaiteellisena paskana ja murahdat LOL. Matkalukemiseksi valikoitui kirjastosta Aleksi Huplin Älyä lääkkeistä ja päihteistä? Tajusteiden hyötykäyttö. Katsotaanpa sisäl