Juoksutapahtuma Suomen huipulla oli kaksijakoinen. Paljon helppoa ja yllättävän upeaa keliä ja vastapainoksi todella teknistä tekemistä kamalassa myräkässä! Valmistautuminen Kaldoaivin kisaan oli lähinnä palauttelua Ylläs-Hetta (YPH 134) reippailusta noin kuukausi aiemmin. Sain hölköteltyä alle vain muutaman pidemmän harjoituslenkin, joista päällimmäisenä jäi mieleen Wäikola Trailsin Laurin järjestämä kuuma kesäillan 32 kilometrin polkujuoksu Nuuksiossa. Kävimme välillä uimassa ja vesi oli vielä ilmaakin lämpimämpää hyvin myöhään illalla. Lenkki oli oikeastaan täydellinen poislukien vasemman polven ulkosyrjän hienoista kipeytymistä, sekä akillesjänteeseen lievää kosketusarkuutta. Toipuminen YPH:sta oli selvästikin vielä pahasti kesken ja näinpä keskityin suitsimaan menohaluja, jotta saisin ladattua patterit täyteen ja paikat kuntoon ennen kisaa. Lensimme Ivaloon torstaina Tuomaksen, Samin ja Tuukan kanssa, josta vuokra-autolla ensin pitstoppi savuporopitsalle Inarissa ja
Kokoan tähän ajatuksia urheilutapahtumista, joihin olen osallistunut numerolappu rinnassa sekä höntsäilymielessä.