Mun lappujuoksut

  Kipeä - ei starttia Kevään treenit eivät todellakaan menneet Strömsöön hiphei-meiningillä. Kanarian jälkeen muutama parempi lenkki ja yksi maraton-mittainen iloittelu, mutta lonkan seudulle pesiytynyt kipu on haitannut tekemistä luokkaa paljon.  Kaikesta tästä huolimatta odotin varovaisen innostuneesti Salzburgin matkaa, jossa pääsisi tamppaamaan reilun satasen ja viisitonnia verttiä alppimaisemissa. Uskoin, että hoidan matkan ihan kunnialla maaliin vanhoilla pohjilla. Edeltävällä viikolla käväisin perheen kanssa Pariisissa kivan pitkän viikonlopun verran. Tuliaiset olivat kaikkea muuta kuin kivat. Käppäilin toimistolle maanantaina, kun olo oli ihan normaali aamulla, mutta kahden aikaan alkoi tuntua jotenkin kummalliselta, joten raahustin kotikonttorille. Mittari kainaloon ja 37,4. Sitten tunti tunnilta kuumetta kertyi kymmenysasteen tai pari lisää. Suurin lukema, minkä kellotin oli jo ihan kunnioitettava hirmuisen päänsäryn, ällöttävän olon ryydittämänä. Sitä paljon Mozart! Kisa oli