Vuosikymmenen ensimmäinen kisa. Ei lappua rintaan. Mikäs kisa se sellainen on? Backyardultrasta olen kuullut, mutten ole moiseen osallistunut. Mikä tuo ish sen perässä mahtaa oikein olla? Kannattiko tuollaisen takia raahautua Pietarsaareen?
Suurena puoltona kisailuun toimii tietysti se, että kisa alkaa kello 18 perjantaina ja säkkipimeässä olisi tarjolla noin 6,5 kilometrin kierroksia tasatunteina, joista neljännes tosi jäistä polkua tai hiekkatietä, loppuosa varsin helppoa helkyteltävää. Ensimmäinen kierros tuli taittua 60 minuuttiin, seuraava 58 ja aina siis kaksi minuuttia vähemmän aikaa kierrokselle.
Miksi osallistuin kisaan, on helppo vastata. Kavereiden ja samanmielisten, tulevien kaverien takia tietty. En ollut aikaisemmin käynyt Pietarsaaressa, puhumattakaan Pännäisissä. Nyt tuli tutustuttua molempiin, vaikkakin pintapuolisesti. Se on on jo yksistään hyvä
Tavoitteeni oli kiertää 6-7 kierrosta. Miten meni? Juuri niinkuin ajattelinkin. Kiersin kuusi kierrosta, kun ajattelin 6-7. Jos ajatukseni olisi ollut kahdeksan kierrosta, niin olisin oikeasti yrittänyt sitä tai viisi kierrosta, niin homma olisi jäänyt siinä kohtaa kesken.
Kaksi viimeistä kierrosta tuli paljon sallittua aikaa nopeammin, taisi olla 12 minuuttia aikaa tehdä huollot ja muut ennen juoksuun lähtöä. Tästä saa helposti ylimielisen kuvan, että kylläpä oli kaikki ihan älyttömän helppoa. Miten sen nyt ottaa. Juoksin Samin kanssa viimeisen kierroksen niin, että mulla oli keskisyke 160, eli ihan kisasykkeillä. Voittajat kiersivät lenkin yhdeksään kertaan. Onnea!
Miksi sitten jätin homman kuuteen kierroksen? Sauna ja kaverit juttuineen oli tämän reissun tärkein motivaattori. Noin 40 kilometriä hölkkää pohjalle, eli ei tosiaankaan mikään huono treeni. Saunan lauteilla ja pukuhuoneessa oli jälleen kerran monta mainiota keskustelua, joissa ehkäpä yhteinen nimittäjä oli polkujuoksu ja siihen liittyvä oheistoiminta, kuten tulevan kauden kisat.
Mä arvostan tosi paljon, että kaverit, jotka selvästi puhuvat äidinkielenään Ruotsia, juttelivat Suomeksi kanssani. Tämä siksi, että huomaan joskus ihan kelvollisen kielitaitoni taantuneen lähes nollatasolle, kun en ole käyttänyt sitä yli neljännesvuosisataan oikeastaan missään.
Keskellä yötä, säkkipimeässä tajusi maaston erikoisuuden vain paikoitellen puhaltavasta voimakkaasta tuulesta. Aamulla, päivännäöllä huomasin, että majoitus ja sauna olivat upeassa merenrantamiljöössä.
Yritin aamuyön tunteina kertoa isännille, kuinka arvostan sitä, että tekee eikä jätetä hommia idean asteelle. Kavereille oli päsähtänyt päähän, että tällainen tapahtuma olisi hyvä ja sitten luonnonvoimia uhmaten he sijoittivat sen tammikuun loppupuolelle ja keli oli upea ja porukkaa paljon paikalla. Mä niin arvostan tätä tekemistä ja heittäytymistä!
ja tämä ish: https://www.facebook.com/events/771638436645787/
Ihanasti kirjoitettu 🧡 ja sama ruotsiksi 😉
ReplyDeleteOch samma på svenska😀. Jag älskar det alla!
Delete